<< Takaisin

Pärnäsen talo

Torikatu 1

Pärnäsen talo

Karjalan Maan toimitalo Torikatu 1. Irja Kastarisen albumi.

Joensuun vanhimman kivitalon historia

Antti Pärnänen saapui Joensuuhun 1860-luvun alkuvuosina ja hän anoi porvarioikeutta Joensuun maistraatilta 1862. Oikeus myönnettiin jo maistraatin seuraavassa istunnossa 12. päivänä marraskuuta.

Pärnäsellä heräsi ajatus rakentaa sauna ja suutarintoimitilat kaupunkiin. Paikka löytyikin Torikatu 1:ssä. Tontin oli kuitenkin ennättänyt ostaa kelloseppä Aksel Ahlstrand mutta ei ollut aloittanut rakentaa taloa. Pärnänen aloitti neuvottelut saadakseen tontin haltuunsa, sillä se olisi oivallinen paikka saunarakennukselle joen läheisyyden vuoksi.

Ahlstrand myi tontin sievoisella voitolla Pärnäselle vuoden 1863 alussa. Antti Pärnänen haki samana vuonna oikeutta rakentaa tontille suuri kaksikerroksinen saunarakennus. Jo samana vuonna mahtava kivinen kartano rakennettiinkin ja Pärnäsen sauna aloitti toimintansa.

Kauppias Ivan Kononoff, mies joka sai ensimmäisenä Joensuussa kauppiasporvarioikeudet 1848, sai vuonna 1868 luvan paloviinan polttamiseen kaupungissa. Samana vuonna hän osti Pärnäseltä saunarakennuksen ja muodosti sen viinanpolttimoksi.

Saunan muuttuminen viinaränniksi herätti suurta huomiota aina pääkaupunkia myöten, missää kirjoitettiinkin: ”Me emme saa unhottaa kaupungin merkillisintä laitosta, joka saunasta muodostettiin viinanpolttimoksi. Ennen valmisti se ihmisille ulkonaista lämpöä, nyt on se heittäytynyt valmistamaan lämpöä sisäiseksi tarpeeksi.”

Kononoff luovutti viinanpolttimon 1882 Joensuun Uudelle Viinantehdasyhtiölle, johon kuuluivat tunnetut joensuulaiset kauppiaat, kuten Konstantin Judin, Ivan Kononoff, Antti Pakarinen sekä Johan Reijonen. Kononoffin omistuksessa ollut Pärnäsen talo siirtyi 1891 Uudelle Viinatehtaalle. Viinatehtaan polttimo lopetettiin vuonna 1892 ja tislauslaitos 1894 ja samana vuonna Pärnäsen talo sai jälleen uuden omistajan.

Kauppias Tahvo Riikonen, yksi Joensuun suurista kauppiaista, osti Pärnäsen talon 1894. Hän rakennutti tontille myymälähuoneiston ja verstaan, johon värjäri Tuomas Tirkkonen laittoi värjäämön. Näin tontista muodostui kauppiastavaratalo. Tirkkonen siirsi myöhemmin värjäämönsä Sirkkalaan.

Vuonna 1902 Tahvo Riikonen muutti Joensuusta ja talon osti seuraavana vuonna Antti Hokkanen, joka ryhtyi jälleen muuttamaan rakennusta saunaksi. Antti Hokkanen oli myös tekniikanmiehiä ja hänellä oli talossaan Singer-ompelukoneiden korjauspiste. Hän oli ostanut saunaan höyrymoottorin, jolla Hokkasen saunaan saatiin Pielisjoesta vesi pesutiloihin saakka. Sellaista ihmettä ei muissa kaupungin yleisissä saunoissa oltu nähty. Tämä höyrykone ratkaisi Pärnäsen talon seuraavan omistajan ostopäätöksen.

Koski-Jaakko-niminen lehti oli perustettu Lieksassa 1917. Lehti lakkasi toimimasta ja tilalle perustettiin Karjalan Maa 1919. Lehti halusi ostaa itselleen tilat Joensuun kaupungista. Pärnäsen tontti oli jälleen myytävänä. Talohan ei oikein sopinut painotaloksi, koska se oli toiminut saunana. Korjauskustannukset olisivat olleet suuret. Mutta kun ostajat näkivät Hokkasen höyrykoneen, oli kauppa sen perusteella selvä. Höyrykoneen ostaminen ulkomailta vuonna 1925 olisi ollut erittäin hankala maailman poliittisen tilanteen vuoksi. Niinpä päädyttiin Pärnäsen taloon ja siinä olleeseen koneeseen. Uudet höyryvoimalla toimivat painokoneet saatiin nopeasti käyntiin.

Karjalan Maa/Kirjapaino Oy Maakunta toimi talossa 1990-luvulle saakka. Kirjapainotoiminta siirtyi teollisuusalueelle 1976-86 välisenä aikana, konttorihenkilöstö 1994, jonka jälkeen Torikatu 1:een muutti runsaasti pienyrittäjiä. KM-Yhtymä myi tontin vuonna 2001 YIT-Yhtymälle, joka rakensi tontille 2 neljäkerroksista asuintaloa säilyttäen Pärnäsen talon. Talon katutaso kunnostettiin varastotiloiksi, kakkoskerrokseen tehtiin kaksi suurehkoa asuntoa ja ullakkokerrokseen yksi asunto.