Teksti: Heikki Tarma

Apteekkari Jakob Forsberg osti tämän neljänneskorttelin suuruisen tontin Joensuun kaupungin rahatoimikamarilta vuonna 1849. Forsbergilla on useita tontteja tässä korttelissa eikä hän rakennuttanut tälle tontille mitään. Vuonna 1851 hän myi tontin kauppias Petter Mikanderille.

Nikander rakennutti Kauppa- ja Koskikadun kulmaan molempiin katuihin ulottuvan liike- ja asuintalon, missä oli kolme kuistia, sali, kuusi kamaria, keittiö, kauppapuoti ja tavaravarasto. Koskikadun suuntainen siipi oli 30 metriä pitkä ja Kauppakadun puoleinen siipi 21 metriä pitkä. Lisäksi Mikander rakennutti tontille kahdeksan metriä pitkän ja neljä metriä leveän ulkorakennuksen. Ulkorakennuksen toisessa päässä oli kaksi kertaa kahden metrin levyinen huussi.

Petter Mikander teki konkurssin vuonna 1852 ja kauppias Petter Parviainen huusi tontin konkurssihuutokaupasta vuonna 1853. Seuraavana vuonna Parviainen myi tontin kauppias Aleksander Falkenbergille.

Falkenberg teki kulmataloon huomattavia muutoksia. Hän korotti taloa kolmella metrillä ja lisäsi taloon ullakkokerroksen. Kaakeliuunien määrä kaksinkertaistettiin. Ulkoseinät maalattiin ja kattoon lisättiin yksi suojakerros lisää. Sisähuoneet tapetoitiin ja vuorattiin sisäkatoilla. Lisäksi Falkenberg rakennutti tontille suurehkon leivintuvan. Tontilla oli kaksi ulkorakennusta, joista toinen kauppatavaroita varten.

Aleksander Falkenberg teki konkurssin vuonna 1866 ja tontin huusi konkurssihuutokaupasta kiihtelysvaaralainen talollinen Petter Reijonen. Vuonna 1867 Reijonen rakennutti tontille uuden varastorakennuksen.

Petter Reijonen myi tontin vuonna 1887 varakkaalle joensuulaiselle vienti-, tuonti- ja tukkukauppias Vilhelm Hämäläiselle. Hämäläinen omisti jo tuolloin samasta korttelista viereisen tontin ja myös Joensuun kantakaupungin alueelta useita muitakin arvotontteja. Hänellä oli suuri puolen korttelin suuruinen tontti, ns. SOKOKSEN tontti Kauppatorin toisessa laidassa.

Vilhelm Hämäläinen uudisti vuonna 1913 tontin kulmassa ollutta liike- ja asuinrakennusta muuttamalla talon fasaadia ja korjaamalla kauppaliikettä.

Hämäläisen tontti jaettiin kahtia vuonna 1917, joista länsipuoli jäi hänen pojalleen ja itäisen puolen osti Osuuskauppa Oma-Apu.

Osuuskauppa Oma-Apu oli perustettu 1913 ja se aloitti toimintansa ns. Mattsonin talossa Tori- ja Niskakadun kulmassa. Liiketilat kävivät nopeasti pieneksi ja Osuuskauppa halusi löytää paremmat tilat kaupungin keskustasta, torin läheisyydestä.

Kun Vilhelm Hämäläinen halusi myydä tontistaan oman puoliskonsa, tarttui Osuuskauppa tilaisuuteen ja kaupat tehtiin. Tontista ja liikerakennuksesta tulikin Osuuskauppa Oman-Avun pää liike- ja myymäläpaikka vuosikymmeniksi.

Osuuskaupan jatkaessa menestyksekästä toimintaansa, vanhan, puusta valmistetun päätoimipaikan liiketilat kävivät vanhanaikaisiksi ja ahtaiksi. Vanha Hämäläisen aikana rakennettu talo purettiin vuonna 1954 ja Osuusliike rakennutti sen aikaiset vaatimukset täyttävä liike- ja asuintalon.

Uusi komea kiinteistö valmistui 1955 ja siinä kerrotaan olleen Joensuun ensimmäinen asukkaille tarkoitettu pesuhuone hienoinen täysautomaattisine pesukoneineen.

Tontti siirtyi Joensuun Osuuspankille vuonna 2010 ja vanha Osuuskaupan talo purettiin. Tontille valmistui vuonna 2015 uusi liike- ja asuinrakennus, johon sijoittui Joensuun Osuuspankin pääkonttori. Uudisrakennuksen suunnitteli joensuulainen arkkitehtitoimisto Esa Piirainen Oy.