<< Takaisin

Hankkijan talo

Kauppakatu 23a

Hankkijan talo

Teksti: Heikki Tarma

Hankkijan talo: Taloyhtiö Keskuskuja Oy

Kauppa-, Koski- ja Kirkkokadun välisellä alueella, ns. palokunnan tontilla aloitettiin lokakuussa 1951 uuden talon rakentaminen. Tontille ennätettiin kaivaa kuoppaa melko syvälle, kun virkamiehet uhkasivat keskeyttää rakennustyöt. Syynä oli, ettei rakennuslupa ollut saapunut viranomaisille. Onneksi rakennusvirastolta Helsingistä tuli ennakkotieto 20. päivänä marraskuuta 1951, että rakennuslupa on myönnetty ja se pannaan postiin hetimiten. Talon rakennustyöt saivat jatkua keskeytyksettä. Tässä Joensuun mittakaavassa suuressa uudisrakennuksessa oli pituutta 77 metriä ja leveyttä 30 metriä. Talossa oli kaksi kerrosta ja koko rakennuksen tilavuus 15 000 m³.

Talon suunnitteli arkkitehti Markus Tavio Helsingistä. Hänhän suunnitteli myös naapuritalon eli ns. Pankkitalon. Kestävyyslaskelmat ja työpiirustukset teki dipl. insinööri Alpo Lippa Helsingistä. Rakennusurakoitsijana toimi joensuulainen rakennusliike Aaltio ja Eskelinen. Rakennuksen oli määrä valmistua vuoden 1952 loppuun mennessä.

Keskuskuja Oy johtokuntaan kuuluivat kauppaneuvos Väinö Pessi Hankkija Oy:stä, varatoimitusjohtaja J. T. Hyvönen Oy Alkoholiliike Ab:stä, varatuomari Br. Salo Asko Oy:stä, kansanedustaja piiri-insinööri Eino Rauste Karjalan Maanviljelyinsinööripiiristä ja maanviljelijä Esko Jokiniemi Joensuun ymp. Osuusmeijeristä, johtokunnan varajäsenenä toimivat metsänhoitaja Toivo Kuivalainen Pohjois-Karjalan Metsänhoitolautakunnasta ja agronomi Kaarlo Herkamo Pohjois-Karjalan Maanviljelysseurasta. Näiden henkiöiden edustamat yritykset ja yhteisöt merkitsivät myös Keskuskuja Oy osakkeet. Taloyhtiön isännöitsijänä toimi Hankkija r.l. konttorinhoitaja Antti Järvinen Joensuusta.

Keskuskuja Oy alue oli ollut jo vuodesta 1853 alkaen oli palomiesten ja vanginvartijoiden kasvimaana. Paloasemaa eli ruiskuhuonetta alettiin rakentaa jo vuonna 1851 ja sen sijainniksi valittiin Kirkkokatu, Koski- ja Siltakadun välinen osuus. Koski- ja Siltakadun kulmat jäivät tyhjiksi. Ruiskuhuoneen Siltakadun puoleiselle alueelle rakennettiin vaaitushuone, missä maanviljelijät mittauttivat kaupungille myymänsä maataloustuotteet. Vaaitus oli yksinkertainen. Täydellä kuormalla ajettiin vaaitushuoneeseen sisään, mitattiin paino ja kaupungista lähtiessä maanviljelijät ajoivat hevosensa tyhjänä vaaitushuoneeseen ja mittauttivat painon. Erotus oli kuorman paino.

Koskikadun puolella ollut kasvimaa otettiin tiettävästi käyttöön vasta 1890-luvulla, koska sitä ennen vakinaisia palomiehiä oli vain yksi ja samoin yksi vanginvartija. He eivät tarvinneet kasvimaata ja alue olikin metsää. Vasta kun Kirkko- ja Koskikadun kulmaan kynnettiin pieni kasvimaa, Koskikadun puoleista metsää ryhdyttiin hakkaamaan.

Kauppakadun varsi oli metsänä melkein koko ajan aina vuoteen 1951 saakka, jolloin Keskuskuja Oy alettiin rakentaa. Kadunvarrella Kauppakadun puolella oli hevospirssi.

Rakennustyöt edistyivät hyvin ja puolen vuoden kuluttua tontin kaivamisesta maaliskuun 8. päivänä 1952 pidettiin Keskuskuja Oy harjannostajaiset työmaaparakissa. Johtokunnan puheenjohtaja kauppaneuvos Väinö Pessi kiitti erityisesti urakoitsijaa ja työntekijöitä rakennustyön nopeasta etenemisestä.

Hankkijan rakennusosaston hoitaja, prokuristi Artturi Heinonen selosti talon rakennusvaiheita ja hän arvioi, että talo tulee maksamaan kaikkiaan 150 miljoonaa markkaa (noin, 4,9 miljoonaa euroa). Joensuun kaupunginjohtaja Tauno Juntunen kiitti myös rakentajia ja sanoi, että nyt Joensuun kaupunkikuva siistiytyy taas muutamalla kortteliosuudella ja näin torinympäristö saa kokonaan uuden ilmeen.

Keskuskuja Oy isännöitsijä Keskusosuusliike Hankkija r.l. Joensuun konttorin johtaja Antti Järvinen ilmoitti, että rakennustyöt ovat edistyneet ennakoitua nopeammin ja rakenteilla oleva konttori- ja virastotalo valmistunee marras- joulukuun vaihteessa. Hän tarkensi vielä, että Hankkijan huolena olevat lämpö-, vesijohto- ja sähkötyöt ovat edistyneet huomattavalla nopeudella eikä viivästyksiä ollut näkyvissä. Ainoastaan katutasoon tulevat suuret näyteikkunat hyvästä lasista ovat sen verran haasteellisia, että talo valmistunee loka- marraskuun vaihteessa.

Antti Järvinen korosti vielä, että talosta tulee kolmikerroksinen, missä kellarikerros on kolmantena. Järvinen kertoi, että taloon tulee huoneistot Keskusosuusliike Hankkijalle, Asko Oy:lle, Alkoholiliikkeelle, Karjalan maanviljelyinsinööripiirille, Pohjois-Karjalan metsähoitolautakunnalle, Keskusmetsäseura Tapiolle, Joensuun metsänparannuspiirille, Pohjois-Karjalan Maanviljelysseuralle ja Maataloustuottajain Pohjois-Karjalan Liitolle sekä Joensuun ymp. Osuusmeijerille, joka avaa taloon Joensuun ensimmäisen maito- ja jäätelöbaarin. Lisäksi taloon tulee huoneisto vahtimestarille.

Harjannostajaisissa syntyi myös ajatus järjestää virastotalolle nimikilpailu. Siellä ehdotettiin nimeksi jo Lasipalatsia mutta arveltiin, että vielä parempiakin nimiä on varmaan tarjolla. Joulukuun 11. päivänä 1952 ”Lasipalatsin” ensimmäinen myymälä Asko Oy avasi ovensa. Rakennus ei ollut aivan kokonaan valmis mutta Asko Oy halusi saada joulukauppansa käyntiin ja yritys piti avajaisissa kodin sisustusnäyttelyn. Asko Oy johtaja Tauno Kunnas, joka oli tullut Joensuun myymälän johtoon Porista, piti liiketiloja hyvinä ja paikkaa keskeisenä. Myymälä toimi kahdessa kerroksessa.

Tammikuun 15. päivä 1953 avasi Hankkija Joensuun konttori myymälänsä Keskuskuja Oy omistamaan liiketaloon, jota kaupunkilaiset kutsuivat edelleenkin ”Lasipalatsiksi”. Konttorin johtaja Antti Järvinen esitteli toimittajille upeaa 900 mª liikehuoneistoa, mikä oli jaettu kolmeen kerrokseen. Järvinen kertoi, että Hankkija on ollut Joensuussa jo vuodesta 1919 alkaen ja vuonna 1944 tänne perustettiin Hankkijan Joensuun konttori. Silloin toimipaikka sijaitsi Torikatu 22. Sen jälkeen avasivat ovensa Oy Alkoholiliike Ab ja Meijerin Baari kevään 1953 aikana ja sen jälkeen Keskuskuja Oy toimikin täydellä teholla palvellen asiakkaita. Alkoholiliikkeen sijoittuminen liiketaloon toi mukanaan valtavat jonot, jotka kiersivät pahimmillaan koko liiketalon estäen ihmisten pääsyn muihin myymälöihin. Onneksi ruuhkapäiviä oli vain muutama koko vuonna mutta asiakkaita Alkoholiliikkeessä riitti vuoden jokaisena aukiolopäivänä.

Ei ole tietoa, pidettiinkö koskaan Keskuskuja Oy nimikilpailua ja pikku hiljaa Lasipalatsi-nimi hävisi kaupunkilaisten mielistä, koska taloa kutsuttiin usein Meijerin Baarin taloksi tai Hankkijan taloksi, mikä vakiintuikin talon nimeksi.