Teksti: Heikki Tarma

Tontin ensimmäinen omistaja oli toimitusvouti Anders Johan Lackman, joka osti sen Joensuun kaupungin tonttihuutokaupasta 4.6.1849. Lackman ei kuitenkaan rakentanut tontille mitään, vaan hän myi sen seuraavana vuonna 1850 Rantasalmelta käsin vaimonsa Pauliina Brunoun suostumuksella herra Wasilei Nikanoffille. Nikanoffin elämä Joensuussa jäi lyhytaikaiseksi ja hän muutti kaupungista pois vuonna 1853. Samaan aikaan hän myi tontin kauppias Antti Juhana Mustoselle.

Mustonen rakennutti suuren asuintalonsa Koskikatu 1 vuonna 1870. Talossa oli 15 huonetta "hyvin maalattuna ja tapetoituna." Sen lisäksi talossa oli keittiö, eteinen, ja ruokakomero. Lämmitystä varten talossa oli 17 kakluunia, leivinuuni ja liesi. Mustonen asui Rantakadun puolella ja palvelusväki Koskikadun puolella. Talossa asui 1872 kaksi kirjanpitäjää, kaksi kauppa-apulaista, taloudenhoitaja ja 9 renkiä ja piikaa.

Oli aikansa ylivoimaisesti varakkain pohjois-karjalainen. Hän omisti mm. Neljä sahaa, viisi rautatehdasta, lasitehtaan Utrassa, 11 laivaa, 50 lotjaa, 200 maatilaa, noin 200 000 hehtaaria metsää ja Vähittäis- ja tukkuliikkeen.

Antti Juhana Mustonen ylläpiti Utran koulua, jossa lapsille annettiin opetusta neljällä eri kielellä. Olisi perustanut oman Utran seurakunnan mutta ei ennättänyt. Mustonen omisti oman lastauslaiturin Kukkosensaaressa. Kun A. J. Mustonen kuoli vuonna 1877, perikunta hallinnoi Koskikatu 1 taloa. Talossa asui vielä paljon väkeä, palvelijoita ja lisäksi vuokralaisia.

Vuonna 1881 talossa pidettiin katselmus ja se todettiin hyväkuntoiseksi. Kauppahuoneen konkurssin jälkeen 1883 taloa tarjottiin kaupungille 40 000 markalla. Neuvottelujen tuloksena kaupunki osti 1884 talon ja tontin 34000 markalla (950 000 euroa) Suomen Pankki vuokrasi talosta kaksi huonetta. Huoneistoon rakennettiin sisäänkäynti ja pankkiholvi (kuvassa). Talossa toimi myös postitoimisto 1950 –luvulla.